Toimenpiteet taudinpurkauksen varalta

ASF:n puhkeamisen jälkeen toteutettavat toimenpiteet määritellään ja kuvataan EU-tason asetuksissa. Toimenpiteet vaihtelevat sen mukaan, onko ASF todettu kesysikapopulaatiossa vai villisioissa.


kotimainen sika

Jos tauti havaitaan tilalla, kaikki siat lopetetaan välittömästi ja tuhotaan. Tämän jälkeen laitos puhdistetaan ja desinfioidaan perusteellisesti. Operaation ympärille perustetaan kaksi vyöhykettä (tarkkailualue ja suojavyöhyke). Ensimmäisen säde on vähintään kolme kilometriä.

Tarkan koon määrää vastaava eläinlääkintätoimisto ja se riippuu muun muassa epidemiasta, villisikojen tiheydestä, sikatalouden rakenteesta, eläinliikenteestä, teurastamoista, maisemista ja luonnonrajoista.

Eläinlääkintäviranomainen määrittää myös säteen, jolla kaikki kotisiat teurastetaan. Vähimmäissäteen voidaan olettaa olevan 500 metriä. Muut suojavyöhykkeellä olevat siat ovat eläinlääkärin tarkastuksessa.

Toinen yritystä ympäröivä vyöhyke on laajamittainen valvontavyöhyke. Suojavyöhykkeellä ja valvontavyöhykkeellä on sikojen kuljetuskielto, keinosiemennys on kielletty ja muiden kotieläinten kuljettaminen edellyttää lupaa.

Rajoitukset puretaan suojavyöhykkeellä aikaisintaan 40 vuorokauden kuluttua tartunnan saaneen laitoksen siivouksesta ja desinfioinnista, ellei tänä aikana ole esiintynyt uusia tautitapauksia. Kuljetus valvontavyöhykkeellä on mahdollista aikaisintaan 30 päivän kuluttua.


villisika

Jos ASF esiintyy villisiassa, alueen ympärille muodostuu tartunta-alue. Tartunnan saaneen vyöhykkeen ympärillä on toinen puskurivyöhyke, jonka säde on noin kaksi kertaa ensimmäisen rajoitusvyöhykkeen säde.

Tartuntavyöhykkeellä vapaa- ja vapaakasvatus voidaan rajoittaa tai kieltää, sikoja ei saa kuljettaa sisään tai ulos. Kuljetus on mahdollista vain erityisellä luvalla. Tartuntavyöhykkeeltä ei saa toimittaa ruohoa, heinää ja olkia muille siankasvatustiloille. Koirat tulee olla kytkettyinä. Metsästys keskeytetään tartunta-alueella toistaiseksi.

Kuolleita villisikoja etsitään intensiivisesti, jotta ne saadaan talteen. Elävien villisikojen leviämistä on vältettävä. Puskurivyöhykkeellä villisikakanta on vähennetty minimiin. Jokaisesta kuolleena löydetystä ja tapetusta villisikasta otetaan näytteitä ja testataan ASF:n varalta.